perjantai 23. joulukuuta 2011

Rauhallista joulunaikaa!





Juna toi eilen väsyneen naisen kotiin. Äiti on täällä ahkeroinut uunin ääressä sen verran, että omalle vastuulleni jää vain seitankinkun ja punajuurikakun valmistamiset. Kyllä kelpaa!

Maistuvaa joulua kaikille lukijoille!

maanantai 12. joulukuuta 2011

Porkkanainen lounassalaatti

Hei vain, pitkästä aikaa! Ensimmäinen töistä, koulusta ja kouluhommista vapaa päivä ties moneenko viikkoon. Rentoa päivää silmälläpitäen laitoin lounassalaatin porkkanasuikaleet marinoitumaan aurinkokuivattujen tomaattien kanssa jo eilen illalla. Tällaiselta ainesosalista näyttää kokonaisuudessaan:

1 iso porkkana ohuina suikaleina
2 rkl aurinkokuivattuja tomaatteja
6 mustaa oliivia
kourallinen napolitana-salaattisekoitusta
kourallinen sinimailasen eli alfalfan ituja
muutama siitakesieni paloiteltuna ja ruskistettuna

Päälle pirskottelin Norjasta löytämääni ihanan makeaa karamellisoitua balsamiviinietikkaa. Pullon pohja alkaa pian häämöttää, toisikohan lisäsisko jouluksi Suomeen saapuessaan uuden?

(Salaatista saa raa'an, kun vaihtaa siitakkeet kypsentämättömiin herkkusieniin tai skippaa sienet kokonaan. Tai syö siitakkeet raakana omalla vastuullaan. Onko jollain asiasta kokemusta?)

torstai 24. marraskuuta 2011

Punajuuri-suklaakakku

Jatkaakseni parin edellisten postausten kanssa samalla linjalla, julkaisen vielä yhden punajuurireseptin. Se on kotoisin Glorian ruoka & viini -lehdestä (06/2011), vaihdoin vain alkuperäisen reseptin maissitärkkelysjauhot kaapista valmiiksi löytyneisiin tapiocatärkkelysjauhoihin ja oikaisin sanallista osiota tähän hieman.

Olin pistänyt reseptin merkille jo aikaisemmin; tässäpä helppo ja valmiiksi vegaaninen ja gluteeniton jälkkäriresepti joulupöytään (jossa istuu vegeruokaa kaipaavien lisäksi keliaakikko). Testasimme sitä ystävän kanssa kokkaillessamme eilen. Jännä, vaan ei ollenkaan huono yhdistelmä!


Punajuuri-suklaakakku (12-15 palaa)


300 g punajuurta
350 g tummaa suklaata
450 g pehmeää silken tofua
1,5 dl ruokosokeria
2 tl vaniljasokeria
0,5 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
2 rkl tapiocatärkkelys-jauhoa

suklaalastuja ja tomusokeria koristeluun


Keitä punajuuret kuorineen tai käytä valmiiksi keitettyjä (ei etikkaisia!). Sulata suklaa vesihauteessa. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Kuori punajuuret tarvittaessa, paloittele ja soseuta. Sekoita mukaan loput ainekset, sula suklaa viimeisenä. Kaada taikina (irtopohja)vuokaan ja paista 30-45 minuuttia tai kunnes kakku näyttää kiinteytyneen. Anna jäähtyä ainakin huoneenlämpöiseksi, ja jos maltat, laita vielä jääkaappiin. Jääkaapissa oleillessaan kakku jämäköityy ja maku tasaantuu. Koristele kakku tomusokerilla ja suklaalastuilla.

Ps: Suklaasta puheenollen, onko joku bongannut Booja Booja -konvehteja tänä vuonna jostain pääkaupunkiseudulta? Alkaa iskeä suklaanmetsästyspaniikki, koska ainakaan Hakaniemen Sokoksella niitä ei edellisvuosista poiketen näkynyt.

torstai 3. marraskuuta 2011

Punajuurihummus aka beet meets meze


Tämä resepti on kotoisin Katarina Nordgrenin
Vegetariskt-kirjasta. Tarkoitukseni oli alun perin tuunata ohjetta hieman, mutta maistaessani sitä päätin pitää sen täysin ohjeen mukaisena. Miksi sitä hyvää muuntelemaan! Resepti on yksinkertainen ja pehmeän tahnan voi surauttaa kasaan sauvasekoittimella, monitoimikoneella tai blenderillä.

Kikherneitä ei tähän tahnaan käytetä, mutta lopputulos on silti hummusmainen (alkuperäinen turkin sana humus onkin tarkoittanut yleisesti dippejä ja levitteitä). Tämä herkku toimii loistavasti leivänpäällisenä ja muiden meze-herkkujen joukossa.

350 g punajuuria
350 g punaisia linssejä
5 valkosipulinkynttä
1/4 punasipulia
1/4 punaista chiliä
2 limen mehu
3 ruokalusikallista tahinia
1 dl oliiviöljyä
1,5 tl suolaa
1 tl pippuria
1 rkl tuoretta inkivääriä
1 tl kuivattua tinjamia

Keitä punajuuret (tai käytä valmiiksi keitettyjä, ei kuitenkaan etikkapunajuuria!) ja linssit pehmeiksi. Paloittele punajuuret kulhoon jos käytät sauvasekoitinta, tai blenderiin/monitoimikoneeseen jos taloudesta sellaisia löytyy. Lisää loput ainekset perässä ja surauta tasaiseksi tahnaksi.

Afiyet olsun!

tiistai 1. marraskuuta 2011

Paluu punajuurille - Uuden Mustan haaste

Myönnetään. Olen ostanut punajuurta viimeisen vuoden aikana muistaakseni kolmesti. Se on suuri häpeä, sillä punajuuri on ihan älyttömän hyvää, ekologista, halpaa ja kuten huomaaman tulee, monikäyttöistä!

Punajuuren käyttö rajoittuu helposti pihveihin, jouluiseen rosolliin ja keittoihin (olkoonkin, että borssikeitto on edelleen suosikkikäyttökohteeni punajuurelle). Uuden Mustan juureshaasteessa minä ja muutama muu bloggari koetammekin tällä viikolla keksiä hieman erilaisia tapoja käyttää punajuurta. Ideana on istuttaa viikottain vaihtuva kotoinen raaka-aine reseptiin, jossa on jotakin ulkomailta lainattua. Siitähän syntyy vaikka makeat browniet, kuten Momentsin Katja näyttää!

Resepti, jolla itse aion virallisesti osallistua, on vielä hieman vaiheessa (punajuuret ovat kyllä jo kypsäksi keitettyjä!). Ostamastani juurespussista riitti kuitenkin sisältöä toiseenkin tekeleeseen. Tästä tuli japanilaisvaikutteistaan huolimatta melko perinteisen makuinen, etikkainen punajuurisalaatti. Kivaa pientä twistiä tässä kuitenkin on. Twistaava on myös bloggarin käsien väri; käytä sinä hansikkaita, jos et halua punertavia kätösiä.


Alkupalasalaatti punajuuresta japanilaisin maustein (4:lle)

0,5 dl makeaa riisiviinietikkaa
1 tl wasabitahnaa
1 tl pieneksi silputtua valkosipulia
20 g säilöttyjä inkiväärisuikaleita
2 tl soijakastiketta

2 keskikokoista punajuurta (raakana)

kuorittuja seesaminsiemeniä


Valmista mausteliemi sekoittamalla sen ainekset kulhossa. Kuori ja suikaloi punajuuret (juliennerauta on oivallinen työkalu tähän) ja nosta ne mausteliemeen marinoitumaan noin puoleksi tunniksi. Nosta salaatti annosastioihin ja koristele seesaminsiemenillä.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Makeampi kurpitsapiirakka


Seiskoskelin eilen Herkun vihannesosastolla ja ihastelin paikan kurpitsavalikoimaa. Kesäkurpitsojen lisäksi löytyi ainakin perinteistä oranssia talvikurpitsaa, spagettikurpitsaa, butternutia, koristekurpitsoita sekä hokkaidoa eli japanilaista talvikurpitsaa. Nappasin koriini yhden hokkaidon, joka oli minulle ennestään tuntematon laji. Hokkaidot olivat perinteisemmän talvikurpitsan lailla oransseja ja melko pyöreitä, mutta reilusti pienempiä. Omani painoi noin 900 grammaa ja siitä tuli noin 500 grammaa käyttökelpoista ainesta.


Kotona pilkoin kurpitsan pataan ja keittelin siitä sosetta. Samalla alkoi kirkastua visio makeasta piirakasta, jonka esikuva löytyy viidentoista vuoden takaa. Soittelin äidilleni kysellen, mitä piirakan täytteessä oikein mahtoi olla. Itse muistin täyteläisen, hieman "joulunmakuisen" soseen ja pecanpähkinät. Äitini muistikuvat aiheesta olivat yhtä hataria kuin omanikin. "Paa ny sokeria ja jotaki maustehia".

Näillä mentiin, ja kurkkasin inspiraatiota lisäksi netistä. Kaikki ohjeet suosittelivat kananmunaa täytteeseen, ja kokeilin korvata sitä ensimmäistä kertaa tapiocahyytelöllä. Liekö hyytelön vaikutusta vai osiensa summa, mutta täyte pysyi mainiosti kasassa. Tapiocatärkkelystä löytyy ainakin vihreästä Farina-sarjasta, jota myydään marketeissa gluteenittomien tuotteiden osastolla.


täyte:
annos tapiocahyytelöä (katso alta)
250 g keitettyä kurpitsaa (esim. hokkaido- tai talvikurpitsa)
(1 persikanpuolikas)
1,5 dl täysruokosokeria (muscuvado)
2 tl kanelia
1 tl inkiväärijauhetta
0,5 tl muskottipähkinää
2 dl kaurakermaa

pohja:
200 g Keijua (pitämällä rasvaa hetken pakkasessa helpotat käsittelyä)
3 - 3,5 dl jauhoja (käytin itse desin kastanjajauhoja ja loput täysjyvävehnää)
1 dl sokeria

Aloita valmistamalla tapiocahyytelö sekoittamalla 0,5 desiä tapiocatärkkelystä 2,5 desiin vettä. Keitä noin 10 minuuttia sekoitellen. Nosta hyytelö kylmään jäähtymään ja laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Soseuta kurpitsa (ja halutessasi persikanpuolikas). Vatkaa mukaan sokeri, mausteet ja kaurakerma ja siirrä seos kylmään odottamaan. Rasvaa piirakka- tai irtopohjakakkuvuoka. Nypi jauhot ja sokeri rasvaan ja painele taikina vuokaan. Kastelemalla kätesi kylmällä vedellä estät taikinaa tarttumasta sormiin (ainakin vähäsen).

Paista pohjaa uunissa noin 10 minuuttia. Vatkaa sillä välin tapiocahyytelö ja loput täytteestä tasaiseksi massaksi. Levitä täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista piirakkaa vielä noin 45 minuuttia. Uunin lämpöä voi laskea 175 asteeseen. Anna piirakan jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista. Koristele pecanpähkinöillä ja lisää halutessasi päälle vaahterasiirappia.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Kuulumisia keittiöstä ja kasvimaalta

Jottei hiljaisuus venyisi taas mahdottoman pitkäksi, ajattelin julkaista muutaman (edes vähän ruokaan tai keittiötouhuihin liittyvän) Instagramiin nappaamani kuvan täälläkin. Joskus (lue: paremmilla valaistusolosuhteilla varustettuna päivänä) voisi kuvailla keittiötä noin muutenkin.

Keittiötä koristaa tällä hetkellä uuden pöytäliinan lisäksi vihdoin ja viimein kukkimaan innostuneet keltaiset samettikukat omilta tiluksilta! Kukkien lisäksi myös mangoldi antaa vielä satoa (pupumme on kyllä ainut, joka ei ole siihen vielä kyllästynyt). Viimeiset kesäkurpitsat ja taitepavut haimme viime viikolla. Suurin osa pavuista oli kypsynyt jo yli, joten availin ne ja kuivasin siemenet ensi kesää ajatellen. Tästä kesästä viisastuneena osaamme jo ehkä mitoittaa oikein kylvettävät määrät.. Ja ehkä jotain uuttakin voisi kokeilla.

Ikkunalaudalle muutti pari uutta asukkia. Sisuksiaan esittelevät sulassa sovussa niin vanhat Karhulan ja Riihimäen lasitölkit kuin uudemmat Jars-purkitkin.


Saimme ihania omenoita vuokranantajiltamme! Mitähän lajia lienevät?


Aurinkoisen aamun tofu-tomaattileivät.

Eilinen iltapalaluomus; kesäkurpitsa-purjopiirakka.

lauantai 10. syyskuuta 2011

Ruokaisia kesämuistoja

Järjestelin vihdoin kesällä otettuja valokuvia, ja vastaan tuli tietenkin myös muutama ruoka-aiheinen kuva. Miten se kesä taas vilahtikaan ohi näin äkkiä? Vielä piti grillata viimeistä kertaa siskon luona, syödä aamupalaa sisäpihan nurmikolla, tehdä eväsretki merenrantaan. Nyt termarissa kulkee teetä enää aamujen luennoille, ja eväitä pakataan vain töiden takahuoneessa nautittavaksi. Ulkona (kirjaimellisesti) syöminen tekee ainakin minut sen verran onnelliseksi, että ehkä näistä kuvista on jotain apua syksyn pimetessä.

8.7.2011 kotona Pohjanmaalla. Nautimme 16 hengen joukolla srilankalaisten ystäviemme valmistaman aterian, jonka seuraksi minä kokosin salaatin. Pitkään pöytään katoimme Ultima Thulea ja Muumi-lautaset. Ei ehkä se todennäköisin yhdistelmä, mutta niitä riitti kaikille!

23.7.2011 ravintola Sohwissa Jyväskylässä. Suoraan listalta löytyvä vegaaniburgeri sisältää mm. soijapihvin, kesäkurpitsaa ja tuoreita herkkusieniä. Samana iltana nautitusta ihanasta synttärikakusta otettuja kuvia ei illan emännän mukaan sitten "julkaista missään ruokablogeissa" :)


5.8.2011 ystävien mökillä Tervakoskella. Muurikka-pannulla paistettuna kaikki nyt vain maistuu paremmalta!

perjantai 9. syyskuuta 2011

Mustaherukkasmoothie


Kävin pari päivää sitten poistattamassa viimeisen viisaudenhampaani. Kun tunto viimein puudutuksen loputtua palasi, puolet alaleuasta tuntui edelleen puuttuvan. Kylmät, nestemäiset ruokailut ovat siis olleet hyvinkin pop viime päivinä! Suurempiin hifistelyihin en tässäkään sortunut, mutta näköjään jo kolmen yksinkertaisen aineksen yhdistelmästä voi saada älyttömän hyvän combon!


Mustaherukkasmoothiet kahdelle

2 banaania
2 dl kookosmaitoa
2,5 dl pakastettuja mustaherukoita
(säästä muutama herukka koristeeksi)

Valmistuksen hoiti uskollinen Kitchen Aidini, jonka hienonnusteho voittaa oman purukalustoni tällä hetkellä sata-nolla.

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Mangoinen salsa

Toin taannoiselta saarivaltion reissulta purkillisen kuivattuja granaattiomenan siemeniä purkin kyljestä löytyneen salsaohjeen takia. Kokeilin salsan valmistusta tänään pienin lisäyksin tähän malliin ja hyvää tuli!

1 mango
1 avokado
1 punasipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
1 punainen chili
1 limen mehu
1 rkl kuivattuja granaattiomenansiemeniä
1 tl rosepippuria rouhittuna
suolaa myllystä
tuoretta korianteria
tuoretta sitruunamelissaa


keskiviikko 17. elokuuta 2011

Puutarhurin pavut


Pyöräilin tänään pitkästä aikaa tiluksille. Kesäkurpitsoita kuljetetettiin kotiin kilokaupalla jo viime viikolla, joten tänään mukaan tarttui parin litran verran taitepapuja. Ne ovat näitä kuvassa näkyviä perinteisiä vihreitä papuja.

Jos olet maistanut papuja vain kaupan pakastevihannespussista, suosittelen lämpimästi ostamaan maistiaisiksi tuoreita; niitä löytyy nyt toreilta ja isommista marketeista melko huokeaan hintaan. Näistä on pakastepussin vetinen, lässähtänyt olemus kaukana.


Yksinkertainen on usein parasta, joten valmistin nämä tosi simppelisti. Tuoreet pavuthan kaipaavat aluksi noin 10 minuutin keittämisen niiden sisältämän haitallisen glykosidin takia. Keittämisen jälkeen heitin ne paistinpannulle seesamiöljyn ja valkosipulisilpun kera. Pavut saivat ruskistua kunnolla, jonka jälkeen suolasin ne. Toimii varmasti lisukkeena, mutta minä vetelin pavut napaani ilman sen kummempaa seuraa.

torstai 4. elokuuta 2011

Mokkajäähdyke

Tällaista jäähdykekakkua tein valmiiksi pakkaseen viikonloppuna. Nyt pakastin on kukkuroillaan mustikoita, eikä jäähdykkeestä näy enää jälkeäkään. Ohje on melkoinen brändipläjäys, mutta vastaavillakin tuotteilla saanee syötäväksi kelpaavan herkun aikaiseksi.

200 g pipareita
1 dl sulatettua Keijua

0,75 dl vahvaa kahvia
0,75 dl siirappia
1 rkl kaakaojauhetta
1 tl vaniljajauhetta

1 pkt Sunnuntai-vispiä
1 pkt Oatly-kauravaniljakastiketta
1 pkt Tofutin Sour supremea

Lämmitä uuni 175 asteiseksi. Murskaa piparit ja sekoita yhdessä margariinisulan kanssa. Painele pohja-aines (irtopohja)kakkuvuokaan ja paista kymmenisen minuuttia. Jäähdytä pohja ja keitä odotellessa kahvi. Se saa olla vahvaa, itse käytin kolme mitallista puruja 0,75 desiin vettä eikä se ollut todellakaan liikaa. Sekoita kahviin siirappi, kaakaojauhe ja vaniljajauhe.

Tee täyte vatkaamalla vispi ja kauravaniljakastike kuohkeaksi. Sekoita mukaan soijatuorejuusto. Kun kahvi-siirappiseos on hieman jäähtynyt, yhdistä se täytteeseen. Levitä täyte piparipohjan päälle ja anna vuoan olla jäähyllä pakkasessa ainakin yön yli.

Ota jäähdyke hetkeksi sulamaan ennen tarjoilua. Voit myös tehdä uuden kahvi-siirappiannoksen ja tarjota sitä kuumana kastikkeena jäähdykkeelle.

torstai 21. heinäkuuta 2011

Aurinkoiset aleksanterit


Naistenviikko etenee hyvää vauhtia, ja vaikka vielä porottaakin, taitaa perinteinen sade rantautua tänne pääkaupunkiinkin tuota pikaa. Minä en sateesta välitä, sillä juhlistan nimipäivääni näillä aurinkoisilla aleksanterileivoksilla. "Oikeat" aleksanterithan taitavat sisältää vadelmahilloa, punaista kuorrutetta ja ehkäpä vielä suklaisia raitojakin, mutta noiden ainesten puuttuessa kehittelin seuraavanlaisen sovelluksen.

Tuo makeankirpeä tyrnikuorrute on muuten kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan älyttömän hyvää, suosittelen testattavaksi muihinkin leivoksiin!


150 g Keijua
50 g kookosrasvaa
5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl No Egg -jauhetta

täyteeksi omenahilloa

3,5 dl tomusokeria
2 rkl tyrnimehua
(gojimarjoja koristeluun)

Laita uuni kuumeneaan 225 asteeseen. Kuutioi kookosrasva mahdollisimman pieneksi ja anna lämmetä hetken. Vaahdota margariini, kookosrasva ja sokeri kulhossa. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe sekä No Egg -jauhe ja lisää kuivat ainekset rasva-sokeriseokseen. Sekoita taikina tasaiseksi.

Jaa taikina kahtia. Painele taikinapalat käsin suorakaiteen muotoisiksi paistoalustalle. Itselläni on uuninkestävä, 5x5 cm ruuduin varustettu silikoninen leivinalusta, joka helpotti pohjan tekemistä huomattavasti! Tein kaksi 15x30 cm palaa, ja pohjan paksuus oli oikein hyvä.

Paista pohjia uunin keskitasossa n. 10 minuuttia. Pohja ei kaipaa väriä pintaansa tässä vaiheessa, sillä ruskeaksi ehtinyt taikina kuivuu helposti korpuksi (terveisin nimim. kokemusta on). Leikkaa kuuma pohja haluamasi kokoisiksi neliöiksi ja anna jäähtyä. Lämpimiä palasia ei kannata tässä vaiheessa siirrellä, sillä ne murtuvat helposti (terveisin sama nimimerkki).

Levitä puolelle jäähtyneistä paloista omenahilloa, ja kasaa toiset puolet leivoksille kansiksi. Sekoita kuorruteainekset ja levitä leivoksille. Koristele gojimarjoilla tai muulla aurinkoisella ja anna kuorrutteen kuivua hetken ennen leivosten tarjoamista.

Aurinkoista nimipäivää muillekin päivänsankareille!

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Kurkkukeitto

Tein tätä kurkkukeittoa taannoisen srilankalaisen ruokaillan jämistä; ostimme salaattia varten kasan kurkkuja ja unohdimme ne salaattia kootessamme täysin. No, maistuivathan ne näinkin! Tämä ruoka kannattaa valmistaa korkeareunaisessa kasarissa, niin selviät vähemmillä tiskeillä.

2 keskikokoista tuorekurkkua
3 sipulia
1 valkosipuli
30g (peukalon kokoinen pala) inkivääriä
1 dl maustekurkkua
2 tl rakuunaa
1 tl (tulista) paprikajauhetta
2 tl kanelia
1 rkl etikkaa
2,5 dl soijakermaa

Kuumenna tilkka öljyä kasarissa. Silppua kurkut, sipuli, valkosipuli ja inkivääri. Paista kunnes kurkuista alkaa irrota nestettä. Pilko mukaan maustekurkku ja lisää kuivat mausteet sekä etikka. Anna hautua kannen alla noin 10 minuutin ajan. Lisää soijakerma ja tarvittaessa vettä mieluisan koostumuksen aikaansaamiseksi.

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Kasvimaa kaupungissa

Kuten aikaisemmassa postauksessa sivusinkin, ryhdyimme isosiskoni kanssa alkukesästä Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiksi. Täytimme Kalasataman betoniporsaiden ja asfalttimurskan seassa sijaitsevassa viljelyspaikassa kolme säkkiä mullalla ja kylvimme ensikertalaisen innokkuudella säkkeihin vähän kaikenlaista. Jonkinlainen visio meillä toki siemenkaupassa oli; kesäkurpitsaa ja erilaisia papuja ainakin, mutta ehkä myös vähän mangoldia ja lehtisalaattia, ja kyllä mä haluun myös retiisejä ja porkkanoita ja samettikukkiakin olisi hyvä olla hyönteisiä hämäämässä..

En ollut itse käynyt viljelyksillä lähes pariin viikkoon vanhempien luona vierailun ja eilen päättyneen tour de Hanko -pyöräreissun takia. Tänään kävinkin kastelemassa huomattavasti vihreämpiä säkkejä kuin viimeksi! Paikka vaikuttaa melkoiselta keitaalta kaiken kivimurskan, työmaakonttien ja graffitiaitojen keskellä.

Salaatit nousivat mullasta nopeimpien joukossa, ja tänään nostin ensimmäiset retiisit. Juuri niin rapeita ja mausteisia kuin toivoinkin! Myös kurpitsoiden varret olivat kasvaneet hurjaa vauhtia, mutta mitään syötävää niissä ei vielä näy. Myös pavut antavat odotuttaa itseään, vaikka hyvin olivatkin kasvaneet. Porkkana taitaa olla ainoa laji, joka ei lähtenyt itämään juuri lainkaan. Ajattelin kokeilla tyhjäksi jääneelle alalle lipstikkaa. Anopin puolivarjoisalla kasvimaalla lipstikka rehottaa, mutta pärjäisiköhän se myös jatkuvassa auringonpaahteessa?

Toisaalta kiinnostaisi kokeilla myös raparperin jakamista, ja oma viinimarjapensas, olisiko se liikaa? Ehkä joudun suuruudenhulluuksissani muuttamaan takaisin maalle.

Ps: Blogi täytti viime viikolla jo vuoden!

torstai 14. heinäkuuta 2011

Mansikkapiirakka (raw)

Kun viettää aikaansa mansikoiden ympäröimänä, tekee jatkuvan ihan sellaisenaan napsimisen lisäksi mieli käyttää mollukoita myös leivonnassa. Päätin tehdä juuri poimituista mansikoista tuoreen piirakan! Kokeilin suristaa koko komeuden kasaan äidin Kenwood-monitoimikoneen blenderiosalla, ja hyvin onnistui. Omaan blenderiini tottuneena tosin käytin konetta päällä liian pitkiä aikoja kerralla, jolloin pähkinäinen pohjamassa pääsi hieman lämpenemään koneen kuumentuessa.. Mutta kuten kuvasta näkyy, ainekset selvisivät piirakkavuokaan syttymättä tuleen!

Kuvasta kiitokset Reija-äidille!


pohja:

300 g hasselpähkinöitä (tai muita kaapista/kaupasta löytyviä pähkinöitä)
3 rkl rypsiöljyä
0,5 päärynää

täyte:

0,5 litraa mansikoita
1 päärynä

päällys:

2 dl cashewpähkinöitä
2 dl vettä
0,5 päärynää
1 tl vaniljajauhetta
(1-5 taatelia, jos haluat makeamman kerman)

koristeluun 0,5 - 1 l mansikoita

Käytä pohjan aineksia blenderissä tai tehosekoittimessa niin pitkään, että pähkinät ovat murustuneet taikinamaisiksi. Kaada massa vuoan pohjalle ja painele tasaiseksi. Siivuta pohjalle täytteeksi mansikoita ja päärynää. Valmista päällys käyttämällä sen ainekset samaisessa laitteessa, jolla teit pohjan. Jos lisäät taateleita, saksi ne pienemmäksi helpottaaksesi blenderin tai tehosekoittimen työtä. Kaada päällys täytteen päälle, tasoita ja koristele mansikoilla. Tarjoa saman tien, tai jos maltat, anna piirakan maustua muutama tunti jääkaapissa ennen herkuttelua!

Ohje sovellettu Palmcrantz & Lilja -duon Raw food - makeita herkkuja raakaravinnoista -kirjasta löytyvästä mansikkatortun ohjeesta.

torstai 7. heinäkuuta 2011

Mansikkamaa kutsuu

Olen saanut nauttia kesälomani toisesta osiosta varsin lämpimissä keleissä. Helteiden väsyttämän kokin raportoitavat ruokatouhut ovat olleet taas minimaalisia; blenderin pyöritystä (sekaan extra-annos jäitä, kiitos!), uusia perunoita siitakesienien ja kevätsipulin kera sekä salaatteja siitä mitä kylmälokerosta milloinkin sattuu löytymään. Lomailuun kuuluu tietysti myös ulkona syöminen. Bistro Artesanan seitanpaistin ihanan rapeaksi paistetut lisäkepavut ihastuttivat niin paljon, etten meinaa malttaa odottaa omien tilusten korkkausta. Salaatit ovat toistaiseksi kaupunkiviljelyksiemme ainut syömävalmiiksi ennättänyt osasto; pavut ja kesäkurpitsat antavat odotuttaa itseään vielä tovin.

Pakkailen juuri laukkujani pidennettyä viikonloppumatkaa varten; suuntaan kotiin Pohjanmaalle. Tarkoitukseni on syödä niin paljon mansikoita että napa rouskuu. Ehkä joudun muutaman marjalaatikollisen myymäänkin siinä syömisen lomassa. Kysyntää torjunta-aineettomille mollukoille kuulemma riittää vielä edellisvuosiakin enemmän.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Raparperipiilo


Tässä taas yksi tekele, johon käytin keittiön kaapeista löytyneitä jämiä. Raparperit saimme anoppilasta, osasta tehtiin jo kaurapaistosta. Fariinisokeria taasen jäi simanteosta ja kookosrasvaa sekä -hiutaleita oli jääkaapissa synttäriherkkujen jäljiltä.

Päätin tehdä murupaistoksen pinnan kastanjajauhoja, jotka ostin edelliseltä Tallinnan reissulta. Niitä pitäisi löytyä Suomenkin herkkukaupoista ja etenkin gluteenittomia tuotteita tarjoavista puodeista. Tietysti kuoren voi tehdä myös vehnäjauhoista, ja jos kaapista ei satu löytymään kookosrasvaa, tavallinen tummansininen Keiju käy hyvin.


täyte:
650 g raparperiä
1 dl fariinisokeria
1 dl kookoshiutaleita

kuori:
3 dl kastanjajauhoja
0,5 dl riisijauhoja
100 g kookosrasvaa
1 dl fariinisokeria

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Pilko raparperin varret pieneksi, laita uuninkestävän astian pohjalle ja sekoita mukaan fariinisokeri ja kookoshiutaleet. Paloittele kookosrasva pieniksi kuutioiksi ja siirrä kuutiot sekoituskulhoon. Kaada mukaan jauhot ja möyhennä murumaiseksi (käy käsijumpasta!). Sekoita mukaan fariinisokeri ja kaada murut kanneksi raparperille. Paista noin 40 minuuttia tai kunnes raparperitäyte alkaa kuplia pinnan läpi.

Anna jäähtyä hieman ennen tarjoamista. Sopii tarjottavaksi jätskin, kauravaniljakastikkeen tai vaikkapa cashewkerman kanssa!

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Makumatka Manchesteriin


Käväisin kuunvaihteessa Englannissa viikon reissulla moikkaamassa niin kaveria kuin paikallisia ruokavalikoimiakin. Pienissä lähikaupoissa valikoimat ovat edelleen mielestäni jopa Suomen tasoa huonommat; hyllystä löytyy yleensä yhtä tai kahta kasvimaitoa eikä esimerkiksi tofua tai jogurttivalmisteita löydä pikkukaupoista yleensä lainkaan. Erikoiskauppojen vegaanisten herkkujen valikoiman ääressä meinasin puolestaan taas seota. Esimerkiksi erilaisia hummuksia (karamellisoidulla punasipulilla maustettu, mmm) tuli ahdettua napaan päivittäin.

Ensimmäisen kuvan herkut; Cheezyllä ja parsakaalilla täytetty nyytti sekä limellä ja kookoksella höystetty juustokakku ovat peräisin Unicorn Groceryn palvelutiskiltä, jossa ostopäätöksen tekemiseen meni vartti — niin paljon ihania herkkuja oli tarjolla!


Unicorn on Chorltonin kaupunginosasta löytyvä, kasvisruokaan ja luomutuotteisiin erikoistunut osuuskuntakauppa. Suosittelen ehdottomasti pistäytymään! Täältä voi ostaa vaikka koti-ikäväänsä Pandan lakua. Tyhjin käsin tuolta on joka tapauksessa mahdotonta lähteä.

Unicornin tyyppinen paratiisi on myös Oxford roadin varrella sijaitseva 8th Day -niminen puoti. Myös täältä löytyy leivostiski, joskaan ei yhtä laaja kuin Unicornista. Täällä on huikea tofu- ja vanukasvalikoima, eikä nami- ja haudukehyllyissäkään ole valittamista.

Jos Unicorn ja 8th Day ovat paikallisia vege-Ruohonjuuria, niin Holland & Barrett -ketju vastaa lähinnä täkäläistä Life-kauppaa. Monessa liikkeessä on vitamiinipurkkien lisäksi kylmätiski täynnä esimerkiksi erilaisia soijajuustoja ja -nakkeja. Bongasinpa evääksi myös seitanleikkeellä täytetyn pasteijan..!


Myös ravintoloiden ja kahviloiden valikoimia tuli testattua useana päivänä. Pret A Mangerin tiskiin oli merkattu vegaaniystävälliset vaihtoehdot.


Tämä Superfood-niminen salaatti oli herkkua!

Söimme myös Manchesterin keskustassa sijaitsevassa Wagamamassa, jossa saimme eteemme varmasti pari litraa vetävät nuudelikulhot. Henkilökunta ei ollut heti kartalla vegaanisista vaihtoehdoista, mutta onneksi tiskiltä löytyi dieetti- ja allergiaopasvihkonen jonka kautta osasin tilata eläimetöntä murkinaa. Toinen keskustasta löytynyt pysähdyspaikkamme oli Oklahoma-niminen kahvila, jossa söpön ympäristön lisäksi sai nauttia hyvistä toasteista.

Piipahdimme myös päiväretkellä naapurikaupunki Leedsiin, jossa kävimme testaamassa Yo!Sushi -nimistä liukuhihnaravintolaa. Vegevalikoima täällä ei ollut erityisen runsasta, lähes kaikissa kasvisvaihtoehdoksi merkityisä rullissa oli kananmunaa tai sitä sisältävää majoneesia. Nappasinkin hihnalta eteeni kaiso-merileväsalaattia, edamamepapuja ja kasvistempuran. Hyviä olivat nekin.


Eväistään ja olostaan onnellinen puunhalaaja Chorltonissa.

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Kakkua kakun perään

Bloggaustauko venähti näemmä melkein pariksi kuukaudeksi, eli "vähän" suunniteltua pidemmäksi. Tässä välissä on ehditty syödä monessa paikassa ja monenlaisia herkkuja. Eilen esimerkiksi pääsimme nauttimaan voileipäkakusta!

Postauksen kuvat ovat muutaman viikon takaisilta neljännesvuosisata-syntymäpäiviltäni. Tarjoilu koostui hyväksi havaituista klassikoista ja yhdestä hybridiviritelmäkakusta. Taiteilin pohjan viime kesänä Norjan reissulta tarttuneista banaani- ja suklaalevitteistä joita ei Suomesta löydä, joten reseptiä lienee turha jakaa. Väliin laitoin herukka-taatelimössöä ja päälle cashew-avokado-carobvaahdon sekä mansikoita. Toimi!

Toisena kakkuna tarjoiltiin myös edellisessä postauksessa mainittua porkkanakakkua. Kaksi kakkua sujahti vieraiden suuhun tuosta vain. Muina makeina herkkuina toimivat raw-herukkaleivokset sekä kookos-mantelikuutiot.

..Ja olipa tarjolla myös karkkeja, mansikoita ja viinirypäleitä!

Suolaiseksi välipalaksi leivoin aurinkokuivatulla tomaatilla ja oliiveilla päällystettyä focacciaa. Salaattiin tuli mm. beluga- ja vihreitä linssejä, tomaattia, paprikaa, purjoa, persiljaa ja valkosipulia. Linssit marinoin etukäteen seesamiöljyssä ja maustesekoituksessa.

Koetan kesän kunniaksi vähän ryhdistäytyä ja saada seuraavan postauksen aikaan ennen blogin yksivuotissynttäreitä!

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Kestit ja raw-viikot

Viime viikonloppuna juhlistimme talouden toisen osapuolen syntymäpäiviä pyöräyttämällä parit piirakat ja kutsumalla muutaman vieraan nauttimaan niistä kanssamme.

Molempien luomusten reseptit olivat tällä kertaa Saara Törmän Saa vaivata -nimisestä kirjasesta. Kaikki ohjeet, joita olemme tuosta sympaattisestä opuksesta kokeilleet, ovat olleet onnistuneita. Kuvassa näkyvän Roskapiirakan ohjeen löytää myös täältä. Makean herkun virkaa toimitti tällä kertaa Oodi viidelle porkkanalle — tällä ohjeella ei voi epäonnistua! Kyseisen porkkanakakun resepti löytyy monestakin blogista, esimerkiksi Chocochilistä.

Tällä viikolla olenkin sitten puuhastellut hieman toisenlaisten ruokien parissa; lähdin nimittäin mukaan Moments-blogin Katjan haasteeseen.

En ole koskaan syönyt noin pitkään pelkkää kypsentämätöntä ruokaa, joten päätin ihan mielenkiinnosta kokeilla, miten se sujuisi. Tänään on meneillään neljäs päiväni Katjan ideoimilla aterioilla. On hauskaa, kun joku muu on miettinyt syömiset valmiiksi! Mitään sen kummempia olotilanmuutoksia ei ainakaan toistaiseksi ole ilmaantunut, mitä nyt normaalin (lue: ylettömän) leivänsyönnin aiheuttama peruspöhö on kaikonnut. Näillä leveysasteilla tähän vuodenaikaan suoritettuna tämä kokeilu on kyllä verottanut kukkaroa hieman tavallista enemmän.

Palaan asiaan kunhan haaste edistyy ja kamerani palaa maailmanmatkaltaan (tämän postauksen kuvakin on oikeasti peräisin omilta viimevuotisilta syntymäpäiviltäni).

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Inkivääripallot

Tällasia pallosia pyörittelin muutama päivä sitten jälkiruoaksi, mutta jättiannoksesta riitti vielä työevääksikin. Puolitin annoksen tähän ohjeeseen. Ihanaa, miten yksinkertaisista aineksista saa helposti hyvää!

1,5 dl kuorittuja manteleita
1 dl keltaisia rusinoita
2 rkl lucumajauhetta
3 tl inkiväärijauhetta
2 tl rypsiöljyä

kuorittuja seesaminsiemeniä

Jauha ainekset seesaminsiemeniä lukuunottamatta tehosekoittimessa. Lisää tarvittaessa hieman vettä notkistamaan. Pyörittele ensin massa palloiksi ja pallot halutessasi vielä seesaminsiemenissä.

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Hasselpähkinä-mustaherukkaleivokset, 12 kpl

Näihin leivoksiin sain inspiraation viime postauksessakin mainitun raw-duon uudesta, pelkkiä herkkuja sisältävästä kirjasta. Kirjassa täyte on valmistettu vadelmista, mutta koska kaikki lähikaupastani (joka sentään on market-kokoa) löytyvät vadelmat olivat puolalaisia eikä niiden kuumentaminen houkutellut, vaihtuivat vatut lennossa kotimaisiin mustaherukoihin. Kuorrutteeseen lisäsin mustaherukkaa jauhemuodossa.

2 dl hasselpähkinöitä
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 dl vettä

Hienonna pohjan ainekset monitoimikoneessa ja painele vuokiin.

1 pss pakastemustaherukoita (200 g)
8-10 taatelia
0,5 dl agavesiirappia

Sulata herukoita hetki ennen täytteen hienontamista. Taateleita kannattaa pilkkoa hieman ennen monitoimikoneeseen laittamista, koska ainakin oma koneeni pomputtaa kokonaisia taateleita. Levitä täyte leivospohjien päälle.

100 g kookosrasvaa
1 dl kaakaojauhetta
0,75 dl agavesiirappia
0,5 dl mustaherukkajauhetta

Sulata kookosrasva vesihauteessa ja vispaa muut ainekset mukaan. Kaada kuorrute vuokiin täytteen päälle ja jäähdytä leivoksia jääkaapissa, kunnes kuorrute on kovettunut. Omia leivoksiani koristelin mintunlehdillä.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Suosikkisoosit

Näitä Palmcrantz & Lilja -duon kirjasta löytyviä dippisoositahnoja tehtiin jo toistamiseen viikon sisään; viime viikolla niitä syötiin raakatacojen seurana, tänään lohkopottujen ja hernepihvien piristäjänä.

En usko että montaa ruokaa, johon ne eivät sopisi! Ohjeet ovat lähes suoraan kirjasta, mutta tiedän ainakin yhden dippiahmatin, joka niitä kaipaa tännekin. Valmistusohje on molempiin yhtä yksinkertainen; heitä ainekset monitoimikoneeseen ja käytä konetta sykäyksittäin kunnes tahna on haluamasi paksuista.

Molemmat säilyvät jääkaapissa suljetussa purkissa pari päivää.


Marinarakastike


2 tomaattia
5-6 aurinkokuivattua tomaattia
0,5 punaista paprikaa
2 tl oliiviöljyä
1 rkl tuoretta basilikaa
1 yksikyntinen valkosipuli
0,5 tl suolaa

Cashew-kukkakaalijuustoke

1 dl cashewpähkinöitä
n. 100 g kukkakaalia
1,5 rkl sitruunamehua
5 cm purjosipulia
3 tl tuoretta basilikaa
3 tl tuoretta tilliä
1 rkl öljyä
0,5 tl suolaa

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Ravintoa à la Sri Lanka


Sri Lanka jäi taakse jo pari viikkoa sitten, mutta vasta nyt sain järjestettyä kuvia sen verran, että saan jotain matkasta tännekin.

Nälkäiseksi en reissussa jäänyt! Lupaukseni mukaisesti join varmasti litrakaupalla kookosvettä ja söin mahan täydeltä tuoreita hedelmiä joka päivä; erilaisia banaaneja, papaijaa, appelsiineja, jakkihedelmää, ananasta, guavaa sekä kuvassakin näkyvää minulle uutta tuttavuutta; rambutania. Satuimme paikalle sopivaan aikaan, sillä sen satokausi kestää kuulemma vain kuukauden verran. Sanjeewa joutui hieman neuvomaan, kuinka tuon karvapallon herkulliseen sisukseen oikein pääsee käsiksi.. Mutta onnistuihan se lopulta!

Rambutan ei ollut ainoa uusi tuttavuus hedelmärintamalla, vaan löysimme esimerkiksi kauniin vaaleanpunaisia mehukkaita hedelmiä, joiden ulkonäkö muistutti pyöreää kynttilää, jonka reunat on taiteltu keskelle! Niiden suutuntuma muistutti lähinnä sipulia, joten kutsuimmekin niitä sipulihedelmiksi. Näiden hedelmien nimi ei valitettavasti jäänyt mieleeni, eikä internetin ihmeemaakaan tietänyt kertoa enempää.


Täällä banaanit olivat todellista lähiruokaa! Kuva on otettu majapaikkaamme vievän pikkutien varrelta.


Puutuoreesta ananaksesta kelpasi syötäväksi yleensä puiseva keskustakin. Tässä paloitellaan välipalaa venereissulla.


Markkinoilla tuotteiden esillepano oli kaunista...


...Ja tuotteiden punnitsemisen seuraaminen viihdettä. Niin tottuneella kädellä myyjät heittivät toiseen kippoon myytävät tuotteet ja toiseen punnuksen. Vaan liekö punnus enää kaiken paiskomisen jäljiltä oikean painoinen?


Tässä paikallisen "kauppahallin" linssivalikoimaa.


Nämä värikkäät kukkaset olivat papadameja! En tiedä maistuvatko värilliset versiot erilaiselle kuin tavallinen, lätyn muotoinen ja värinen toverinsa. Äiti taisi ostaa näitä kotiinviemisiksi, minä tyydyin kasaan "tavallisia".


Chileistä löytyi valikoimaa! Ja vahvuutta välillä vähän turhankin paljon meikäläisen makuun.

Tämäntyyppisiä annoksia tuli syötyä monessa paikassa. Ravintoloiden kokoveget annokset olivat usein paistettuja vihanneksia riisillä tai nuudeleilla. Vaihtoehtoisesti tarjoiltiin rice and curryä, johon kuului yleensä montaa erilaista kookosmaitoon tehtyä kastiketta. Linssidahlia tarjottiin usein aamupalallakin. Annoksiin kuului usein myös papadameja sekä makeaa hedelmäkompottia.

Dahlia ja sambolia paahtoleivän kera. Tässä sambolissa yhdistyvät kivasti kookos ja todella tulinen chili!


Papadamien lisäksi toin kotiin paljon muutakin matkasta muistuttavaa. Sanjeewan perheeltä saimme jättimäisen sekoituksen erilaisia mausteita; kanelia, chilejä, muskottipähkinää, curryjä, fenkolia, korianteria, neilikoita ja myös muutama pussi, joita en vielä ole tunnistanut. Lisäksi ostin teetä. Paikalliset tarjosivat aina mustaa maustamatonta teetä, mutta teetehtailta löytyi myös maustettuja versioita, sekä erilaista vihreää teetä. Hunajasta puhuessaan srilankalaiset tarkoittavat yleensä kookospuusta peräisin olevaa siirappia, jota tietenkin piti kuljettaa myös Suomeen. Ostin myös pullollisen jonkinlaista palmusiirappia. Välilasku Arabiemiraatteihin tuotti hyvän kokoelman taateleita ja pähkinöitä. Kumpa casheweita löytäisi siihen hintaan täältäkin.

Yleisesti syötävää oli helppo löytää, ja paikalliset olivat ymmärtäväisiä vegeilyn suhteen. Varmuudeksi tarkistin aina, ettei ruoissa ole maitoa tai kananmunaa, mutta niitä käytetään perusruoissa harvoin. Lämpimän ruoan osalta ravintoloiden valikoima kävi silti sen verran nopeasti tutuksi, että ihan mielellään sitä palasi takaisin oman padan ääreen!

tiistai 15. helmikuuta 2011

Lakritsainen hauduke

Viimeksi anoppilassa vieraillessamme saimme mukaan pussillisen lakritsahauduketta. Pussi on ostettu irtomyynnistä ihan oikesta teeliikkeestä, sellaisesta, jossa en ole koskaan saanut aikaiseksi vierailla. Samalta reissulta meille kulkeutui vanha venäläinen peltinen teepurkki, jonka tuplakannen alla haudukepussia säilytän.

Pussin kyljessä ei lue haudutusaikaa ja -lämpötilaa kummempaa informaatiota, joten ihan tarkkaa sisältöä olen vain koittanut arvella. Tuoksu on todella lakritsainen, maku hieman hillitympi. Aineksista löytyy asiantuntevan observointini mukaan ainakin lakujuurta, tähtianista ja fenkolin siemeniä.

Mukana on myös muutama nuppu kauniin violetteja kukkia, joiden lajista on vaikea sanoa mitään. Epäilen kuitenkin, ettei niiden poisjättäminen vaikuttaisi makuun mitenkään radikaalisti. Pussin pohjan pilkottaessa taidankin sekoittaa seuraavan erän itse.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Matkakuumetta

Vaikka ainakin muutaman työkaverini mielestä olen hehkuttanut tulevaa matkaani ehkä liiankin kanssa, en ole vielä ehtinyt kirjoittaa siitä mitään. Kymmenen nukutun yön jälkeen suuntaamme nimittäin perheeni kanssa lähes kahdeksi viikoksi Sri Lankaan. Isoasiskoani ja minua lukuunottamatta muut matkalaiset ovat vierailleet tuolla Intian eteläkärjestä löytyvällä saarella aikaisemminkin, joten kertomuksista ja valokuvista on saanut jonkinlaisen käsityksen maasta ja tavoista. Ihme kyllä, syömiseen liittyvät asiat allekirjoittanut on jostain syystä onnistunut ohittamaan.

Ilmastonalan suomien etujen (hedelmiä, mausteita, teetä) ja paikallisten uskontojen (buddhalaisuus ja hindulaisuus) johdosta monipuolista kasvisruokaa pitäisi olla melko helposti saatavilla. Vaikka olen välillä uhkaillut eläväni pelkällä kookosvedellä — tuo herkku kun on takuulla tuoretta ja hinta vain murto-osa täällä myytäviin tölkkeihin verrattuna — varasin lentoja ja saarensisäisiä matkoja ajatellen mukaani Vegetukusta saatavia Organic Food -patukoita. Kaapista löytyisi myös avaamaton paketti FemiSoyaa, ehkä pakkaan senkin mukaan; tiedä vaikka puuronkaltaisen mössön akuuttia kaipausta esiintyisi.

Toivon toki pääseväni maistamaan tuoreiden hedelmien lisäksi myös srilankalaisia lämpimiä ruokia. Paikallisen oppaamme Sanjeewan avustuksella löydän varmasti vegaanista sapuskaa. Nopealla googlauksella löysin tutustuttavaksi muutamia paikallisia kasvisreseptejä. Ehkäpä kokeilen jotain niistä pahimpaan matkakuumeeseeni!

perjantai 4. helmikuuta 2011

Aamupalamuffarit

Treffasimme tänään siskon kanssa aamupalan merkeissä. Tarjolla oli nokkosteetä, tuorepuristettua appelsiinimehua, hedelmiä, siitake-kikhernemunakasta ja kylmäsavutofua sekä muffareita. Tarjoilu oli ehkä hieman ylimitoitettu, allekirjoittanut on samalla tankkauksella matkassa edelleen.

Koetin eilen miettiä aamupalalle sopivaa, ei-niin-makeaa muffinssiohjetta ja päädyin lopulta alla olevaan sekoitukseen.
Näiden söpöjen paperisten vuokien pohjaan tarttui hieman taikinaa vaikka herkut olivat muuten kypsiä, eli tällä ohjeella tehdyt muffarit kannattaa paistaa vaikkapa silikonivuoissa.


4 dl sämpyläjauhoja
2 dl kninoahiutaleita
2 tl soodaa
0,5 tl suolaa
0,5 dl öljyä
2 prk (à 125 g) Alpron uutta kuitujogurttia
0,5 dl omenahilloa
(rusinoita, pähkinöitä tms.)
tarjoiluun margariinia tai hilloa

Sekoita kulhossa kuivat aineet. Lisää jogurtti ja omenahillo ja halutessasi rusinat ja/tai rouhitut pähkinät. Miksaa massa tasaiseksi. Täytä vuoat puolilleen (ohjeesta tulee n. 12 kappaletta) ja paista muffareita 225 asteessa noin 20 minuuttia.

tiistai 4. tammikuuta 2011

Guacamole

Osuin kerrankin oikeaan kauppaan oikeaan aikaan: avokadot olivat todella hyvässä tarjouksessa verrattuna koko syksyn nousseeseen normaalikilohintaan. Tulinkin hamstranneeksi melkoisen kasan näitä ihania vihreitä hedelmiä. En tokikaan muistanut että avokadot eivät erityisen kauaa viihdy banaanien seurassa vaan kypsyvät supervauhtia. Onneksi tähän ohjeeseen ylipehmenneet avokadot sopivat hyvin.


4-5 avokadoa

1/2 pienestä punasipulista
1 pieni suippopaprika
10 pientä kaprista
1 pieni valkosipuli

limemehua
HP woodsmoke -kastiketta
Tabascoa
suolaa ja mustapippuria

Silppua tuoreet ainekset sekä kaprikset ja sekoita mukaan mausteita makusi mukaan. (Meidän eiliseen maisteluporukkaan kuului monta nuhanenää, joten sekä käytetyn valkosipulin että mausteiden määrä saattaa hirvittää heikompia, vielä tänäänkin.)